Torilla tavataan – markkinat Lahdessa

Tivolitunnelmaa Lahden kauppatorilla vuonna 1927. Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Kun elämä Lahden kylässä vilkastui 1870-luvun alussa rautatien ja Vesijärven sataman valmistuttua, anottiin kylään oikeus järjestää kerran kuussa toripäivä. Sanomalehti Hämäläinen uutisoi joulukuussa 1874, että ”Lahdessa tulee pidettäväksi” toripäivät kuukauden ensimmäisenä arkikeskiviikkona.

Toripäiviä ryhdyttiin pitämään tammikuussa 1875 joka kuun ensimmäinen keskiviikko. Niistä tuli heti hyvin vilkas ja kylän liike-elämää mukavasti rikastuttava tapahtuma. Toripäivät muotoutuivat nopeasti todellisiksi ja laajoiksi markkinoiksi.

Markkinahumua ja sirkushuveja

Markkinat olivat Lahden kauppalan suurin tapahtuma. Markkinoiden aikaan torille saattoi saapua tivoli ja sirkus. Kauppatorin arkeologisilta kaivauksilta on löydetty kuvassa näkyvä käärmeen luuranko. 2,5 metriä pitkä jättiläiskäärme on todennäköisesti kuulunut sirkukselle.

Kuva: Eetu Sorvali.

Markkinahumuun liittyi myös ikäviä lieveilmiöitä, kuten varkaudet ja muu hulinointi. Kuvernööri joutui nuhtelemaan toripäiväjärjestelyitä. Hänen mukaansa niistä piti poistaa oikeiden markkinoiden leima: sirkus- ja muut huvitukset sekä konekauppa.

Tori oli keskeinen paikka pienestä kylästä kauppalaksi kehittyneessä Lahdessa. Kauppalan kasvaessa torielämääkin haluttiin vilkastuttaa. Vuodesta 1899 toripäiviä ryhdyttiin pitämään joka arkikeskiviikko. Kuukauden ensimmäinen arkikeskiviikko oli edelleen markkinapäivä, ja muita keskiviikkoja kutsuttiin ”pieniksi toripäiviksi”.

Markkinat järjestetään vielä tänäkin päivänä joka kuun ensimmäinen keskiviikko.

Ilmakuva torin markkinahumusta vuonna 2019. Kuva: Lahden kaupunki, Lauri Rotko.