Lahden kylän palo

Junaradan rakennuksen jälkeen asukkaiden määrä Lahden kylässä oli lisääntynyt jo noin 600 henkeen. Asuinolot olivat käyneet ahtaiksi, kun uusia taloja ei enää tässä vaiheessa rakennettu. Elanto hankittiin vielä pääosin maasta, metsästä ja vesiltä, ja lisätuloja saatiin pitämällä vuokralaisia.

Kesäkuun 19. päivänä 1877 Lahtea kohtasi onnettomuus: lähes koko kylä paloi maan tasalle. Talot, aitat, navetat, tallit ja kauppaliikkeet tuhoutuivat. Palo sai alkunsa Marolan talosta, jonka paikalla on nykyisin torilla Marolankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa muistolaatta.

Onnettomuus osoittautui paikkakunnan kehityksen kannalta onneksi. Palon jälkeen keskuspaikaksi raivattiin nykyinen tori. Viranomaiset ottivat jälleen kaupunkiasian vakavaan harkintaan. Jo paloa seuranneena päivänä Lahteen saapui läänin kuvernööri, ja sanomalehdet uskalsivat kertoa toiveikkaasti kaupunkihankkeen toteutumisesta.

Kaupunkihankkeen valmistelussa edettiin kuitenkin kaikkein vaatimattomilla tasolla. Senaatti päätyi esittämään kauppalan perustamista Lahteen. Kesäkuun viidentenä päivänä 1878 julkaistiin ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi osaksi Lahden kylän talojen tiluksille Hollolan pitäjässä, osaksi Järvenpään kylässä, molemmat Hollolan pitäjässä”. Kauppalaksi muuttuminen tarkoitti sitä, että kaikenlaista kauppaa sai käydä vapaasti.

Lahden Toriparkin rakentamisen yhteydessä toteutettiin suuri arkeologinen kaivaus torilla ja sen alla. Kaivauksissa saatiin paljon tietoa Lahden kylän elämästä. Paikalta löytyi runsaasti esineiden sirpaleita ja hajonneita, mutta silti tunnistettavia esineitä.

Voit suurentaa kuvia klikkaamalla. Tunnistatko esineet? Mitä esineillä on tehty?

Kuvat: Lahden museoiden kuvakokoelmat, Piritta Häkälä.