Muistamo

Mikä ihmeen Muistamo?

Muistamo – Päijät-Hämeen tarinoiden tallentaja – on Historiallisen museon osallistavan toiminnan kasvot. Muistamon avoimien keskusteluiltojen kautta ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa rakennamme yhdessä perusnäyttelyyn vaihtuvia näyttelyosia.

Ilmakuva kartanosta
Kuva: Elias Outakivi, Lahden museot

Muistamo-toiminnan tavoitteena on herättää keskustelua merkityksellisistä paikoista eri puolilla Päijät-Hämettä. Mistä olemme tulleet? Missä olemme nyt? Minne olemme menossa? Olemme kiinnostuneita alueemme historiasta: siitä miten alueellamme on eletty ja asuttu, miten tänne on kotiuduttu ja mitkä asiat ja ilmiöt ovat alueellamme liikkuville ja asuville tärkeitä. Tarjoamalla tilaa keskustelulle paikallishistoriallisista kohteista mahdollistamme myös osallistumisen ja vaikuttamisen omasta ympäristöstä käytävään keskusteluun. Meille tarinoiden kerääminen ja muistitieto alueemme historiasta on tärkeää, sillä Päijät-Hämeen alueen kulttuuriperintö on moninaista ja eläväistä. Millaisia yhteisiä tavoitteita tai muistijälkiä voimme löytää?

Aktiiviset yhteistyöprojektit

Muistamon keskusteluiltoja järjestetään ympäri Päijät-Hämettä erilaisten aihepiirien äärellä. Talven 2022-2023 aikana käsittelyssä ovat olleet evakkous ja sahatoiminta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaamme!

  • Muistamo ja luontopositiivinen elämä hanke aloittavat yhteistyön syksyllä 2024. Historiallisen museon tiloissa järjestetään jälleen kolmen keskusteluillan sarja, jossa käsitellään Lahden luontoon ja Vesijärveen liittyviä teemoja historiasta tulevaisuuteen.

    Luontopositiivisuus-hankkeeseen voitte tutustua tarkemmin Lahden kaupungin verkkosivuilta.

  • Lahdessa järjestettiin kevään 2023 aikana Perillä-keskusteluiltojen sarja, jossa on käsitelty lahtelaista ja päijäthämäläistä evakkoutta eri näkökulmista. Muistamossa keskustellaan karjalaisuuteen liitettävistä mielikuvista, muistojen merkityksistä ja käsittelystä sekä elämän rakentamisesta uudelle paikkakunnalle myös toisen ja kolmannen sukupolven näkökulmasta. Perillä-keskustelusarjan aikana olemme keränneet myös kiintoisia taustatarinoita omaavia evakkouteen liittyviä esineitä osaksi museoon rakennettavaa piennäyttelyä. Keskusteluilloissa nähtiin kevään aikana kiintoisia puhujia ja kuultiin aiheeseen liittyvää livemusiikkia.

  • Padasjoella on järjestetty syksyn 2022 aikana Mainiemen sahaa käsitteleviä keskusteluiltoja, joiden pohjalta museolle tuleva näyttely rakennetaan. Käsittelimme Mainiemen sahan historiaa yhdessä yleisön kanssa ja keräsimme samalla yleisöltä valokuvia ja esineitä Mainiemen sahaan liittyen. Keskusteluillat valokuva- ja esinetutkimuksineen ovat nyt ohi ja työstämme tällä hetkellä kerätystä aineistosta lopullista näyttelyosaa.

Haukka-Kustaa kuokkii maata Padasjoen Majuanvuorella 1890-luvulla. Kuva on Albert Theodor Böökin ottama.
Haukka-Kustaa kuokkii maata Padasjoen Majuanvuorella 1890-luvulla. Kuva on Albert Theodor Böökin ottama. Lahden museoiden kuvakokoelma.

Toteutuneet yhteistyöprojektit

Muistamon pilottivaiheen aikana keväällä 2022 toteutimme yhteistyöprojektit kahden kunnan kanssa. Näiden projektien tarkoituksena oli lanseerata uusi osallistava toimintatapa, eikä niiden tuloksia nähdä suoraan Historiallisella museolla sen avautuessa. Yhteistyökumppanimme olivat Padasjoen ja Hollolan kunnat. Muistamon keskusteluillat tavoittivat vuoden 2022 aikana lähes 1300 osallistujaa.

  • Padasjoella toteutimme Padasjoen kirjastolle paikallisen merkkihenkilön Albert Theodor Böökin valokuvista koostuvan Mailta ja vesiltä -näyttelyn. Keskusteluilloissa hahmottelimme yhdessä paikallisten ja yleisön kanssa näyttelyn teemoja ja kiinnostavia aiheita sekä tunnistimme kuvissa esiintyviä paikkoja ja ihmisiä. Samalla saimme kerättyä arvokasta muistitietoa Padasjoen alueesta ja padasjokelaisesta mielenmaisemasta. Näyttely tavoitti kesän aikana yli 800 vierailijaa.

  • Hollolassa järjestimme kevään 2022 aikana Salpakankaan rakennusperinteen historiasta keskusteluiltojen sarjan, joiden kautta tallennamme Hollolan kuntakeskuksen herättämiä muistoja ja tarinoita myöhemmin hyödynnettäväksi. Samalla tarjosimme yhdessä Hollolan kunnan kanssa kuntalaisille mahdollisuuden osallistua omasta rakennetusta ympäristöstä käytävään keskusteluun. Keskusteluilloissa käsittelimme laajasti Salpakankaan historiaa, sen rakennusvaiheita, sekä suuntasimme katsetta Salpakankaan tulevaisuuteen. Keskusteluiltojen sarjassa keskustelua herättelemässä on paikallisia merkkihenkilöitä sekä akateemisia tutkijoita.

Hollolan kuntakeskus 1979
Kuvatiedot: Kuntakeskus ja Holli vuonna 1979 Kuva: Hollolan kunnan valokuva-arkisto

Seuraa tarkempia tietoja projektista näiltä sivuilta.

Muistamon logo