Esihistoriaa Ristolassa

Lapsi kokeilee arkeologin työvälineitä esimerkkikaivauksella. Lahden museoiden kuvakokoelmat, Tiina Rekola.

Ensimmäiset ihmiset hakeutuivat Lahden seudulle noin 9 000 vuotta sitten. Merenpinta oli silloin 70 metriä nykyistä korkeammalla. Suomen etelärannikko oli Orimattilan kohdilla. Renkomäen Ristolasta on tehty paljon esinelöytöjä. Niiden määrästä voidaan päätellä, että alueella asui paljon ihmisiä.  

Kivikauden ihmiset asuivat yleensä veden äärellä. Mieluiten valittiin Ristolan tapainen etelänpuoleinen hiekkaranta. Tilapäiset asumukset olivat kotamaisia, pysyvämpään asumiseen tehtiin osittain maahan kaivettuja asumuksia. Ristolaa käytettiin asuinpaikkana luultavasti siihen asti, kun se maankohoamisen seurauksena menetti yhteyden veteen. 

Ristolasta tehtyjen löytöjen perusteella on päätelty, että ensimmäiset asukkaat tulivat nykyisen Viron alueelta. Ainakin he olivat sinne säännöllisessä yhteydessä. Yhteys löydettiin joko talvella jäätä myöten tai kesällä ruuhilla tai muilla alkeellisilla vesikulkuneuvoilla. 

Kivikautisen Ristolan asukkaat saivat elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilemällä. Todennäköisesti pienet, muutaman kymmenen henkilön kokoiset ryhmät liikkuivat säännöllisiä reittejä vuodenaikojen mukaan saaliseläimiä seuraillen. 

Jääkauden paljastamassa maasta ilmestyivät ensin ruohovartiset kasvit. Metsissä kasvoi kivikaudella lehtipuita, kuten koivuja. Ilmaston vähitellen lämmetessä alkoi kasvaa mäntyjä, leppiä ja jalopuita. Kivikauden kulinaarisiin herkkuihin kuului muun muassa vesipähkinä, jonka kuoresta ja siemenistä saatiin ravintoa sekä lääkkeitä. Ilmaston viiletessä Noin 5000 vuotta sitten ilmasto alkoi viilentyä. Se antoi kuuselle mahdollisuuden levitä maahamme. Idän suunnalta edennyt kuusi saapui Lahden seudulle noin 4200 vuotta sitten. 

Piirros Orimattilan Pennalasta löydetystä ruukusta. Piirros Kaisa Alatalo. Lahden museoiden arkisto.

Noin 6200 vuotta sitten maassamme opittiin polttamaan saviastioita. Uusi taito aloitti uuden, kampakeraamiseksi kutsutun kulttuurikauden. Lahden ja Orimattilan rajamaastossa, Pennalassa on tähän kauteen ajoittuva asuinpaikka.  

Pennalan asuinpaikalta on löydetty runsaasti saviastioiden kappaleita, joista on muun muassa kyetty kokoamaan uudelleen yksi kookas kokonainen ruukku. Sen korkeus on 45 senttimetriä ja paino kymmenen kiloa. Ruukun tilavuus on 45 litraa, eli ruukkuun olisi mahtunut 45 purkillista maitoa. Näin suurta astiaa on todennäköisesti käytetty elintarvikkeiden varastointiin.  

Kampakeraamisella kaudella tehtyihin astioihin paineltiin kuvioita kampaa muistuttavalla työkalulla. Meemi / Kalmistopiiri.