Salpakangas eilen, tänään ja huomenna

Eläväisyys ja kuihtuminen – sanapari, joka nostettiin esille monessakin yhteydessä, kun Hollolan kunnankirjastolla keskusteltiin torstai-iltana Salpakankaan tulevaisuudesta. Miten kuntakeskusta voidaan kehittää kestävästi ja miten varmistetaan se, että kuntakeskus säilyy eläväisenä eikä kutistu ja kuihdu olemattomiin?

Lahden Historiallisen museon Muistamo-projekti on kevään aikana järjestänyt kolme keskusteluiltaa Hollolassa. Keskusteluilloissa on käsitelty Hollolan Salpakankaan ja kuntakeskuksen rakentamista ja sen vaiheita 1960-luvulta aina nykypäivään asti. Keskusteluiltojen sarja on kerännyt runsaasti huomioita ja sen kautta on tavoitettu jo lähes 700 ihmistä.

Ensimmäisessä keskusteluillassa 17.3 keskustelemassa olivat useille hollolalaisille tutut kasvot: kunnanjohtaja emeritus Seppo Jokipelto, kunnanvaltuutettu Juha Rehula, historioitsija Kyösti Toivonen ja rakennustutkija Riitta Niskanen. Keskusteluillan kiinnostavinta antia olivat kuvaukset yhteisestä tahtotilasta kehittää uusi kuntakeskus Mäntykankaalle. Kunnanviraston asettaminen keskelle metsää oli merkki naapurikaupungille siitä, että Hollola halusi ja oli kykenevä kehittämään omia alueitaan. Keskustelijoiden keskuudessa kuntakeskuksen rakentamisella on suora merkitys myös hollolalaiselle identiteetille.

Toisessa keskusteluillassa arkkitehti ja tekniikan tohtori Eeva Aarrevaara kuvasi Salpakankaan kuntakeskusta ainutlaatuiseksi siinä mielessä, että se on yksi harvoista kuntakeskuksista, joka on rakentunut vanhan kirkonkylän ulkopuolelle. Lisäksi hän käsitteli laajasti kuntakeskuksen vahvuuksia ja heikkouksia: esimerkiksi kuntakeskuksen vihreät alueet ja suppa lisäävät valtavasti viihtyisyyttä, toisaalta suuret parkkipaikat ja järjestymätön tila kuntakeskuksessa heikentävät sen vetovoimaisuutta. Kuntakeskusta olisi Aarrevaaran mukaan helppo kuitenkin muokata viihtyisämmäksi esimerkiksi valaistusratkaisuilla tai lisäämällä kulttuurisia elementtejä.

Aalto yliopiston kaupunkisuunnittelun lehtori Tommy Lindgren oli pohjustamassa 5.5.2022 järjestettyä keskusteluiltaa puolituntisella Kaupunkisuunnittelun mittakaavat -puheenvuorolla. Hän hahmotteli moninaisin tavoin Hollolan kuntakeskuksen kolmea rakennusvaihetta ja nosti esiin yhden tärkeänä pitämänsä seikan: kaupunkisuunnittelun perusteena tulisi aina olla ”ihminen – ja ihana kaupunki” eli kokemus yksilölle viihtyisästä kaupunkiympäristöstä. On tärkeää, että kaupunkia rakennetaan kysymällä, mikä juuri Hollolassa toimii. ”Mistä ihanan kaupungin tunne syntyy?” Kaupunkiympäristön kokemuksellinen laatu on oltava aina kaiken suunnittelun ja rakentamisen itseisarvo.

Kunnan luottamushenkilöistä paikalla keskustelemassa oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Teemu Kinnari. Kunnan viranhaltijoista paikalla olivat puolestaan kehitys- ja kaavoituspäällikkö Ilkka Korhonen, vapaa-aikapäällikkö Lassi Puodinketo sekä elinkeinopäällikkö Sari-Anna Vilander. Keskustelun ydintä olivat kaksi toisiinsa kietoutunutta asiaa, edellä mainittu eläväisyys ja kuihtuminen sekä toisena asiana hollolalainen identiteetti. Miten Hollola pystyy palvelemaan kaikkia ikäluokkia siten, että juurtuminen kuntaan ja eläminen kunnassa on mahdollista?

Kuntakeskus on varsin ainutlaatuinen rakentuessaan luonnon keskelle kirkonkylän ulkopuolelle. Sen sijoitus kertoo historiallisesti Hollolan tarpeesta säilyä itsenäisenä kuntana – se että ollaan hollolaisia on sekä ajassa elävä ja oleva identiteetti että toisaalta kuntakeskuksen suunnittelun yhteydessä vahvistamisen paikka. Käytännössä kuntakeskuksen nähdään rakentuneen kompaktisti pienelle alueelle, joka tarjoaa runsaasti erilaisia palveluja. Kuntakeskukseen kuitenkin kaivataan lisää liiketoiminnan sijoituspaikkoja, tilaa pienimuotoiselle kulttuuritoiminnalle ja panostusta luontoon ja liikuntapaikkoihin sekä omakotitaloasumiseen.

Yhteisiä linjoja on keskustelua seuratessa selvästi havaittavissa. Vilander huomauttaa, että jokainen tyytyväinen asukas on Hollolan paras markkinointimies ja Puodinketo nostaa esiin sen, että Lahden läheisyys voidaan nähdä positiivisena asiana eikä Hollolan toimintaa suitsivana. Myös keskustelukentän kuumaa perunaa sohaistaan varovasti moneen kertaan. Kinnari näkee keskustakorttelin kehittämisessä valtavasti potentiaalia ja kunnantalon seisominen tyhjillään kuntakeskuksessa nähdään tässä porukassa varoittavana esimerkkinä. Korhonen pohtii myös, miten keskusta lähdetään kehittämään: Onko tarpeen peruskorjata vai rakentaa uutta?

Kaikki striimit löytyvät toukokuun loppuun saakka Hollolan kirjaston YouTube kanavalta (Hollolan kunnankirjasto) ja linkit niihin löytyvät Historiallisen museon verkosivuilta.

Linkki viimeiseen striimiin on tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=G0wgqibkk9Y&t=2100s

***

Lisätietoja:

www.lahdenhistoriallinen.fi/muistamo/

Museoamanuenssi Sini Ojala, sini.ojala@lahti.fi , p. 044 018 7026

Projektitutkija Nea Uusisalo, nea.uusisalo@lahti.fi , p. 044 4826584