Pinnaharppuja ja energiavirtauksia: Tulossa lahtelaisten Juhani Pohjanmiehen ja Aleksandra Ionowan yhteisnäyttely
Lahden historiallisen museon kevään näyttelyt esittelevät kaksi näkemyksellistä lahtelaista taiteilijaa ja ystävystä, Juhani Pohjanmiehen ja Aleksandra Ionowan. Näyttelyt Taajuuksia– Juhani Pohjanmies ja Sisäinen silmä – Aleksandra Ionowa avautuvat 12.2.2027. Uutuusnäyttelyiden rinnalla museossa ovat esillä myös Hyvä paikka -perusnäyttely ja Asehuone.
Pohjanmiehen ja Ionowan työskentely ja taide syntyi sisäisestä tarpeesta, omilla ehdoilla ja omia polkuja kulkien. Monien taiteilijoiden tavoin Ionowa ja Pohjanmies imivät vaikutteita teosofiasta. Kiinnostus esoteerisen ajattelun ja taiteen yhteyksiin on viime vuosina kasvanut, ja teema on näkynyt museoissa. Yhdessä näyttelyt avaavat harvoin esitellyn puolen Lahden seudun kulttuurihistoriasta.
Taajuuksia – Juhani Pohjanmies
Juhani Pohjanmies (1893–1959) oli soitinkeksijä, säveltäjä, urkuri ja musiikkipedagogi, jonka koko elämäntyötä ohjasi henkinen etsintä. Hän sävelsi, konsertoi uruilla, opetti, suunnitteli urkuja ja rakensi soittimia. Lisäksi hän maalasi sekä kirjoitti scifi-kirjoja ja aforismeja.
Pohjanmies muutti Lahteen 1940-luvulla ja oli näkyvä hahmo kaupungin musiikkielämässä. Elämänsä viimeisen vuosikymmenen hän asui Hollolassa itse rakentamassaan ateljeekodissa ja temppelissä, Pohjanpirtissä. Näyttelyssä nähdään hänen soitinkeksintöjään pinnaharpusta pianokanteleeseen.
– Pohjanmies oli säveltäjä, opettaja, maalari ja kirjailija. Monipuolinen soitinkeksijä ajatteli, että kaiken tulee soida. Hän etsi teosofiasta vastauksia todellisuuden syvempiin kysymyksiin. Kaikessa hänen tekemisessään kuuluu sama etsijä, sanoo Taajuuksia–näyttelyn kuraattori ja Lahden historiallisen museon amanuenssi Ilkka Kuhanen
Sisäinen silmä – Aleksandra Ionowa
Aleksandra Ionowan (1899–1980) elämä mullistui 47-vuotiaana, kun hän alkoi piirtää ilmaisuvoimaisia kuvia. Ionowa koki välittävänsä henkimaailman viestejä, mutta oli samalla tietoinen omasta toimijuudestaan. Itseoppineen taiteilijan arvoitukselliset muodot ja voimakas symboliikka haastavat taidehistoriallisia määritelmiä.
Ionowa jakoi elämänsä vuosikymmenten ajan Selma Mäkelän kanssa, ja naiset omistivat yhteisen elämänsä taiteelle ja henkiselle tutkiskelulle esoteerisissa yhteisöissä.
– Ionowan omaperäinen taide ja elämäntapa resonoivat voimakkaasti ajassa, jossa ihmiset etsivät omaa paikkaansa ja tapaaa kommunikoida maailmassa, toteaa Sisäinen silmä- näyttelyn kuraattori, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan amanuenssi Ilari Laamanen.
Suositussa Hyvä paikka -perusnäyttelyssä päivittyviä teemoja
Uusien näyttelyiden rinnalla Lahden kartanossa ovat jatkossakin esillä Asehuone sekä Hyvä paikka -perusnäyttely, joka kertoo Päijät-Hämeen arjen historiasta jääkaudesta nykypäivään. Vuonna 2024 avatussa perusnäyttelyssä on vaihtuvia teemakokonaisuuksia, joita päivitetään aika ajoin uusilla esineillä ja aiheilla. Tänä syksynä näyttelyyn lisättiin hääperinteisiin kuuluvaa esineistöä kuten hääryijy ja morsiuskruunu.
Lahden historiallinen museo avautui peruskorjauksen jälkeen kesäkuussa 2024, ja yleisö on ottanut uudistuneen museon omakseen. Lahden museot valittiin Vuoden museoksi 2025. Palkintolautakunta kiitti perusteluissaan taidokkaasti restauroidussa Lahden kartanossa toimivaa Historiallista museota, josta on uudistuksen myötä tullut dynaaminen ja laajaa kiinnostusta herättävä vierailukohde.