Hyvä paikka -päänäyttely esittelee laajasti Päijät-Hämeen alueen historiaa

Hyvä paikka -päänäyttely pureutuu päijäthämäläiseen arjen historiaan jääkauden jälkeiseltä ajalta nykypäivään. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvassa Hyvä paikka -näyttelyssä historiallinen kartanomiljöö on avaa digitaalisen ja elämyksellisen näyttelykokonaisuuden, joka tarjoaa samastumisen kokemuksia koko perheelle erityisasiantuntijoita unohtamatta.

Päänäyttelyn hahmoja rinnakkain

Näyttelyn keskeisiä kantavia teemoja ovat yhteisö, yksilö, ympäristö ja arki. Jopa 11 000 vuoden ajalta kootut näyttelysisällöt avaavat päijäthämäläistä asutusta jääkauden jälkeen, kristinuskon ja kansanuskon rinnakkaiseloa esivallan aikaisessa Päijät-Hämeessä sekä kansalaisyhteiskunnan syntyä. Edempänä näyttelyssä käsitellään myös Päijät-Hämeen alueen vesireittejä, rautateitä ja teollisuutta. Päijät-Hämeen aikakaari historiaan paketoidaan polttamalla Lahden kylä ja rakentamalla uusi Lahden kaupunki teollisuuslaitoksineen, asemakaavoineen ja Green city hankkeineen.

Näyttelyn on käsikirjoittanut Helsingin yliopiston teatterihistorian dosentti Mikko-Olavi Seppälä, ja sen sisältöjä on ollut koostamassa laajasti eri alojen tutkijoita arkeologeista etnografeihin. Tällä on varmistettu se, että näyttelyssä Päijät-Hämeen historiaa voidaan esittää aivan uudella tavalla ja tarkkuudella. Näyttelyn taustatutkimuksena on tilattu artikkeleita eri alojen tutkijoilta. Hyvä paikka – aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan teokseen tilatut artikkelit avaavat näkökulmia Lahden ja Päijät-Hämeen elämään geologian, arkeologian, historiantutkimuksen ja sosiologian viitekehyksestä. Artikkelikokoelma on julkaistu vuonna 2022 ja se on ostettavissa museokaupastamme.

Päänäyttely sisältää paljon ajoittain vaihtuvaa sisältöä

Osana näyttelyä nähdään myös vaihtuvia osuuksia. Muistamon osallistavien keskusteluiltojen pohjalta kerätyt piennäyttelyt Mainiemen sahayhteisö ja evakkoteemainen Perillä tulevat nähtävillä osaksi päänäyttelyä. Muistamo on Historiallisen museomme osallistavan työn työkalu, jonka kautta museoon on rakennettu ja rakennetaan myös tulevaisuudessa uusia pieniä näyttelyosuuksia. Näin myös museon yleisö pääsee jatkuvasti vaikuttamaan siihen, mitä museolla on nähtävillä.

Yksi erityisen mielenkiintoinen yksityiskohta tekstiilintutkimuksesta kiinnostuneille on uuden tutkimuksen pohjalta koottu muinaispuvun replika Kirkk’ailanmäeltä. Mervi Pasasen, Jenni Sahramaan ja Nana Åstenin kokoama rautakautinen hollolalainen juhlapuku koruineen asetetaan esille osaksi näyttelyä.

Lisätietoja:

Ilkka Kuhanen
Näyttelyamanuenssi