Muistamo projekti on pureutunut asukkaita kiinnostaviin kysymyksiin

Lahden historiallisen museon Muistamo-projekti on lähtenyt käyntiin mukavan vauhdikkaasti. Museoviraston ammatillisten museoiden kehittämishankerahoituksella tuotettavassa projektissa on päästy konkreettisen vuoropuhelun toteuttamiseen.

Projekti on osoittautunut varsin kiinnostavaksi ja vastaanotto on ollut erittäin positiivinen.

”Museon proaktiivinen läsnäolo julkisessa keskustelussa on yleisesti nähty tervetulleena lisänä perinteisempään museotyöhön eli käytännössä se, että museo tarjoaa tilaisuuden keskustelulle, on nähty arvokkaana”, museoamanuenssi Sini Ojala kertoo. Muistamo-projektissa on hahmoteltu eri paikkojen kehityskaaria ja sijoitettu paikallisia muutoksia historialliselle aikajanalle.

”Keskustelu siitä, miten historiallinen kehityskaari vaikuttaa nykyajatteluun ja laajemmassa näkövinkkelissä lisäksi se, millaisia suuntaviivoja tämä historia piirtää tulevaisuudelle, on yksi yleisöämme kiinnostava asia”, projektitutkija Nea Uusisalo lisää.

Muistamo-projektin piirissä on järjestetty Padasjoella jo kaksi keskusteluiltaa. Keskusteluilloissa esille on noussut valtavan paljon paikallista tietoutta ja osaamista, jonka pohjalta näyttelynrakentamisen yhdessä paikallisten kanssa on ollut äärimmäisen mieluisaa. Paikallisen merkkihenkilön Albert Theodor Böökin (1858-1943) valokuvia käsitellessä on tullut upealla tavalla ilmi paikallisten kyky tunnistaa paitsi valokuvissa sata vuotta sitten esiintyviä paikkoja, myös paikallisten kiinnostus vanhan maiseman tutkimiseen.

”Kuntalaisten kanssa keskustellessa kaikista antoisinta on, kun esitämme heille valokuvan vanhasta kylänraitista ja se tunnistetaan välittömästi”, projektitutkija Nea Uusisalo toteaa. Padasjoesta ja Böökistä henkilönä on kerätty paljon arvokasta tietoa suoraan asukkaiden näkökulmasta katsoen.

Valokuvanäyttelylle on löydetty keskustelun kautta selkeitä yhteisesti kiinnostavia teemoja, kuten arjen kuvaukset ja paikkahistoria. Myös Böökin kuvaamien lasinegatiivien kuvaustekniikka itsessään on osoittautunut keskusteluiltoihin osallistuneita kiinnostavaksi aiheeksi.

Hollolassa Muistamon järjestämä ensimmäinen keskusteluilta Salpakankaan synnystä keräsi suuren suosion ja lähes neljäsataa ihmistä on tähän mennessä yrittänyt päästä kuuntelemaan striimausta, joka valitettavasti paineen alla kaatui. Paikan päällekin ilmaantui useita kymmeniä ihmisiä. Keskustelemassa ensimmäisellä kerralla olivat kunnanjohtaja emeritus Seppo Jokipelto, historioitsija Kyösti Toivonen, kunnanvaltuutettu Juha Rehula sekä tutkija Riitta Niskanen.

”Kyllähän tämä suosio kertoo siitä, että tällaiselle keskustelulle on ollut suuri tilaus”, Sini Ojala summaa. Tämä näkyi myös siitä, että keskustelun lopuksi kuntalaisilla oli mielenpäällä paljon tarkentavia kysymyksiä. Kiinnostaviksi teemoiksi ensimmäisessä keskusteluillassa nousivat kuntakeskuksen rakentamiseen liittyvät maanomistusasiat, Salpakankaan alueen identiteettikysymykset sekä Salpausselkään ja Geoparkiin liittyvät kysymykset.

Seuraava keskusteluilta järjestetään Hollolan kirjastolla ensi viikon torstaina 7.4 otsikolla Kaupoille kuntakeskukseen ja striimiä on tätä varten myös pyritty vahvistamaan. Keskustelua pohjustamassa on tulevalla kerralla arkkitehti ja tekniikan tohtori Eeva Aarrevaara, joka luennoi alkuun lyhyesti taajamarakentamisen arvoista ja nuoren rakennusperinnön merkityksistä, sekä suuntaa katsetta Osuuskaupparakentamisen periaatteisiin. Lisäksi Hämeenmaan kiinteistöjohtaja Ari Järviseltä kuullaan lyhyesti Osuuskaupparakentamisen periaatteista.

Muistamo -projektin logo

Lisätietoja:

www.lahdenhistoriallinen.fi/muistamo/

Museoamanuenssi Sini Ojala

sini.ojala@lahti.fi

p. 044 018 7026

Projektitutkija Nea Uusisalo

nea.uusisalo@lahti.fi

p. 0444826584

***

Padasjoen keskusteluillat järjestetään Padasjoen kirjastolla:

23.2 klo 17, 23.3 klo 17 & 20.4 klo 17

Hollolan keskusteluillat järjestetään Hollolan pääkirjastolla ja striimataan:

17.3 klo 17 Miten kuntakeskus syntyi?

7.4 klo 17 Kaupoille kuntakeskukseen!

5.5 klo 17 Minne olemme menossa?

Hollolan keskusteluillan striimi julkaistaan Hollolan kirjaston YouTube-sivuilla.

Kuva: Tiina Rekola, Lahden museot