Lautanauha – Elävän perinnön työpaja klo 13
Lautanauhan kutominen on tuhansia vuosia vanha käsityötaito, joka kukoisti Suomessa myöhäisellä rautakaudella. Arkeologisten lautanauhojen parissa tehdyn tutkimus- ja ennallistustyön ansiosta lautanauhat eivät ole vain menneisyyttä. Ne elävät tässä hetkessä löytäen yhä uusia merkityksiä ja muotoja tämän päivän kutojien käsissä. Lautanauhat koristavat mm. muinaispukuja ja rautakauden elävöityspukuja, mutta tekniikalla valmistetaan myös monenlaisia moderneja asusteita ja käyttöesineitä. Lahden historiallisen museon Hyvä paikka -näyttelyssä on esillä rautakauden lautanauhojen ennallistuksia.
Elävän perinnön työpajassa kokoonnutaan keskustelemaan lautanauhojen perinnöstä. Pohdimme, mikä merkitys lautanauhoilla ja niiden valmistamiseen liittyvällä tiedolla ja taidolla on nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Millä tavoin ja miksi perintöä vaalitaan?
Työpaja on suunnattu lautanauhoja kutoville tai kutoneille, mutta kokemuksen määrällä tai taitotasolla ei ole merkitystä. Sekä konkarit, että vasta aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita. Työpajan luonne on keskusteleva ja vuorovaikutteinen ja jokainen osallistuja on oman kokemuksensa asiantuntija. Ensikertalaisilla on mahdollisuus kokeilla ohjatusti lautanauhan kutomista valmiiseen nauhaloimeen ennen elävän perinnön työpajaa. Lautanauhaa jo kutoneet voivat osallistua suoraan elävän perinnön osuuteen. Tapahtuma on maksuton.
Ilmoittauduthan ennakkoon pe 21.11. mennessä joko Historiallisen museon asiakaspalvelutiskillä, soittamalla 0503985536 tai osoitteeseen historiallinenmuseo@lahti.fi.
Aikataulu
klo 13.00-13.45 Lautanauhan kutomista valmiiseen nauhaloimeen ensikertalaisille
klo 14.00-16.00 Elävän perinnön työpaja
Työpajaa ohjaa Aino Hujanen, kulttuuriperinnön tutkimuksen opiskelija Turun yliopistossa. Hän työstää parhaillaan lautanauhojen elävää perintöä käsittelevää pro gradu -tutkielmaa ja toteuttaa työpajan osana tutkimusprosessiaan. Elävän perinnön työpajassa hän haluaa luoda yhteisöllisen tilan, jossa kokemusten ja ajatusten jakaminen voi herättää osallistujissa uusia oivalluksia ja syventää suhdetta vaalimaamme perintöön.
Kuva: Aino Hujanen