Kulkupelejä maalla ja vesillä

Ruuhijärvi-laiva kulki Nastolassa kahta järveä erottavalla maakannaksella kiskoja pitkin. Kuva on vanhasta postikortista.

Mutta Nastolassa ei ollut ennen sitä, eikä sen jälkeenkään noin suurta vesipeliä nähty seilaavan, joten ”laivana” se täällä porskutti ja maineensa loi. Ruuhijärvi oli sellainen maailman ihme, että sitähän kävivät ulkomaalaisetkin katsomassa kun se ylitti tuota Kumian kannasta.

Lainaus Nastola-lehdestä vuodelta 1991.

Maalla ja merellä kulkeva laiva seilasi Nastolassa kahdella eri järvellä, joiden välissä oli niitä erottava kapea maakannas. Reitti kulki muuten vesiä pitkin, mutta Kumian myllyn kohdalla olevalle maakannakselle rakennettiin kiskot. Laivaan tehtiin erikoiset pyörät tätä varten työpajalla Lahdessa. Se kyyditsi matkustajia lyhyen aikaa 1920- ja 1930-luvun vaihteessa, mutta sen toiminta loppui pian kannattamattomana.

Laiva sillan vieressä pysähtyneenä. Sillalla auto.
Ruuhijärvi-laivan päätepysäkki oli Iso-Kukkasella Nastolan kirkonkylässä Karhunsillan vieressä.

Muuten kulkeminen hoitui Lahden alueella sotien välisenä aikana vielä hevosella tai pyörällä. Autoja ei ollut kuin harvalla. Kesällä hevoset kyyditsivät ihmisiä ratsain ja kärryillä. Talvisin hevoset vetivät rekiä. Lumiseen aikaan polkupyörän saattoi vaihtaa potkukelkkaan tai suksiin.

Etualalla valjastettu hevonen. Taustalla kulkee mies auton edestä.
Valjastettua hevosta käsitellään ulkona laitumella. Kuvan hevonen periytyy on suomenhevosori Leporellosta, joka juoksi ennätyksiä 1920-luvulla. Lahden museoiden kuvakokoelmat.